Päivä Lada Lyydian kanssa + faktoja löytökoirista

"Hyvää huomenta äiti! Leikintäänkö aamupiilosta? Leikitäänkö?"

"Äitiii missä mä oon, missä mä oon! Eti mua äiti eti mua!"

No siellähän se Lada... ehkä?

Sitte pikaiset aamuleikit lempparikaverin, eli Dinon kanssa ennen mökille lähtöä.

Lada jätti Dinon jumppaamaan tähän paikkaan, kun kaulapannan kilinä kuulu ovelta.

"Koska me ollaan perillä? Aina niin pitkä matka. Me ei ikinä olla perillä."

"KUULITKO! MIKSEI ME IKINÄ OLLA PERILLÄ!!!!!"

"Ai nytkö ollaan?"

Isi anto Ladalle mökkeilyn kunniaks maasta käsin ruokaa. Äiti ei ollu kauheen mielissään asiasta kun tilanteen huomasi, mut Lada ei pistäny pahitteeks.

"Äiti, syöty on. Leikitäänkö? Jooko? Jooo-oooko?"

"Ai leikit? Nyt heti nyt heti nyt heti!"

Ai tälläkö Lada?

"JOOJOOJOO!"



Sit jossain vaiheessa tilanne näytti siltä, että äiti ja täti oli liikaa omissa oloissaan, joten Lada kävi ilmoittelemassa mielipidettään asiasta.

"Äiti, tuu nyt! Leikitäänkö?"

Ja äitihän leikki. "Heitä jo! Heitä jo! Mä vaanin täällä äiti, kato!"

Sit välil oli isin vuoro leikkii, ja se oli Ladan mielestä näin kivaa.

Lada menee piiloon.

Ja missä Lada on nyt?

"Sit äiskä oli lukenu liian pitkään kirjaa, joten yllätin sen ja änkesin kainalon kautta kirjan päälle."

"Eka vähän jännitti, et mitähän äiti nyt sanoo."

"Mut sit äiti huomaski kameran eikä se kerenny häätää mua pois."

"Ja loppujenlopuks mä sain huomiota!"

"Ja sit illalla sainkin huomiota vähän liikaakin, kun äiskä rupes tanssittamaan mua muutaman oluen jälkeen. Miten noloa :l "

Tässä pelataan Ladan yhtä lempileikeistä, oli puukapuloiden heittoa, mutta valitettavasti tää oli sellanen versio johon Lada ei voinut osallistua. Ja se oli niiiin kauheen hämmentävää ja tylsää Ladan mielestä. Ja äiti ehkä tavallaan unohti ton vapauttamisen paikasta, mutta ehkä se ei haittaa. Lada elää vielä!

Tässä pelataan sitä kaikista lemppareinta leikkiä, eli uintia! Mukana tietysti yksi parhaista ystävistä, eli keppi. Eikä toi pelottavalta kuulostava äiti-merihirviökään pelottanu yhtään, vaikka tän videon perusteella kyllä äitiä rupes vähän pelottamaan, että miltä se kuulostaa lässytellessään tollasia.

Ja tää onkin sitten se inhokein leikki ikinä, hyihyi yök, vettä suihkun muodossa, YÖK. Ja äitin jalat näyttää vähän jännän muhkuraisilta sorasta heijastavan auringonvalon takia ja äiti näyttää muutenki vähä leveeltä, mut ei se mitään, ehkä me kestetään.

Kamerasta loppu akku kesken päivän, joten ilta jäi kuvaamatta. Tolla meiän varakameralla saatiin kuvattua videoita, mut muuhun kuvaamiseen se ei oikein enää sovellu, joten ei edes yritetty ottaa sillä mitään "tässä Lada nukkuu" -kuvia :)

Tätä oli kyl ihan hauska kuvata, kun toi on niin adhd, että siitä saa kyllä koko ajan kivoja kuvia. Kamera ei vaan meinaa pysyä mukana vauhdissa, joten tästäki jäi pois moni sellanen kuva missä se mennä viipetti jo jossain 200 metrin päässä keppinsä kanssa. Pitäs ottaa sen juoksemisesta video, eilen ei vaan sen hepuleiden aikana ollu kamera lähettyvillä.

Ja nyt ei voi nyt muuta sanoa kuin, että mä oon maailman onnellisin tosta koirasta. Mulla on ollu jos minkälaista rotukoiraa elämäni aikana, koska äitini niitä on aina kasvattanu, ja ne kaikki on ollu ihania ja rakastettavia, mutta ykskään ei oo ollu niin spessu kun Lada. 

Lada on kova luonteinen, siks se ei meinannukkaan ensin löytää kotia, kun se tarvitsi tarpeeks kokeneen omistajan kouluttamaan sitä, mutta se on silti maailman suloisin ja mielyttämishaluisin koira. Se on adhd, joten se välillä unohtaa missä maailmassa on ja mitä pitikään tehdä ja kuka toi on ja missä mä oon ja hei keitäs tuolla on, mut sitte ku vaan jaksaa kärsivällisesti (.......) pari (.....) kertaa muistuttaa missä mennään, niin se on taas ihan kärryillä ja tekee mitä pyydetään. Se ei nuorempana tykänny yhtään olla sylissä, mut nykyään sen lempipaikka on mun ja Mikon sylissä sohvalla. Kun makaa jossain ja levittää kädet levälleen, niin Lada tulee heti kainaloon makaamaan, pää kaulalla. Lada on myös parantunu ihan täysin sen eroahdistuksesta, joka on tosi yleinen löytökoirilla, ja sen kenkien syömiset ja lattialle pissailut on jääny kokonaan. Ja ihan paras mitä Lada osaa tehdä on HIGH FIVE! ja Lada tekee sen tyylillä, eli kovaa ja korkeelta läpsästen :)

Pari faktaa:

- Lada on tullut Kodittomat Koirat RY:n kautta Virosta.

- Koko paketti makso jotain vajaa 200e, sisälsi rokotteen ja sirut ja passit, mutta Ladan tapauksessa ei leikkausta, mikä yleensä tehdään löytökoirille ennen luovutusta. Lada oli vaan liian nuori leikattavaks sillon. 

- Löytökoiran haluavat täyttävät kaavakkeen, jolla voivat hakea omistajaksi. Tämän jälkeen on luvassa haastatteluita ym, jotka ilmeisesti kokemuksen ja sopivuuden mukaan menee joko vähän nopeemmin tai sitten vähän hitaammin ohi, ja sitten katotaan koiraa, jos katotaan. 

- Lada kärsi eroahdistuksesta vajaat 2.5v. Siihen sisältyy tavaroiden (sisältää mm. seinät ja ovenkarmit ja huonekalut, kengät ym) tuhoamista, lattialle ja sänkyyn pissaamista ja useimmilla koirilla myös kova äänistä ulvontaa tai haukuntaa yksinään. Onneks Lada ei osaa haukkua itekseen täällä, se oiski vaan puuttunu tosta 2.5v:stä...

- Ladan jalassa on luutumisvaurio tai joku sellanen, eli se on ihan pentuna vääntäny etujalkansa jossain niin, että se on luutunu väärin. Se ei onneks haittaa menoa. 

- Lada ei nää ihan kunnolla, mutta sitä ei oo vielä tarkemmin tutkittu, että mistä se johtuu. Se siis saattaa välillä kävellä tai juosta päin lyhtypylväitä, seiniä tai muuta yhtä kivaa. Tähän vaikuttaa myös toi ylivilkkaus. 

- Lada täyttää marraskuussa 3v. (APUA!)

- Lada on sekarotunen, eikä sen roduista oo mitään hajua, paitsi, et emossa oli myös skotlanninterrieriä.

- Lada on TODELLA huomionkipeä. 

- Lada rakastaa saunaa.

- Lada rakastaa kynsienleikkuuta.

- Lada tunnistaa (ja osaa noutaa) sanat "keppi", "lelu", "luu" ja "possu" joka oli Ladan poikkis pitkään. Nyt possu on roskissa, koska Lada suolisti sen joulusta asti kestäneen seukkauksen päätteeksi. 

- Lada syö James Wellbelovedin papanoita, kana riisi muistaakseni. Sen lisäks Lada saa raakaa lihaa, paistettua kanaa, kevyt viiliä, raakaa kanamunaa, kuivalihaa, aitoluita ja mitä nyt millonkin keksin. 

- Ladan mielestä porkkana, kurkku ja tomaatti on tosi hyvää.

- Ladan kanssa tehdään yleensä n. 3-7 kertaa viikossa vähintään 45 min, yleensä 1.5 tunnin lenkki. Nyt mökkikaudella huomattavasti vähemmän, koska se on pihalla riehumassa aamusta iltaan.

Ja tärkeinpänä faktana: 

- Vaikka löytökoiran ottaminen houkutteleekin halvan hinnan takia ja vaikka se onkin hienoa asia, että pelastetaan hylätty ja kärsimyksiä kokenut koira, niin se EI ole helppoa. Me päästiin vielä aika helpolla, vaikka Lada olikin ns. ongelmatapaus luonteensa takia, mutta useimmissa tapauksissa koira on kerennyt kokea ihan hirveitä asioita ja se vaikuttaa vahvasti koiran luonteeseen ja käyttäytymiseen. Useilla koirilla on mennyt luotto ihmisiin ihan täysin, jotkut on nähny nälkää niin paljon, että ne syö multaa kukkaruukuista kun silmä välttää ja repii kaapin ovet alas ettiäkseen ruokaa. Jotkut on ollut niin pitkään ulkona tai huonoissa oloissa, ettei se sisäsiistiks opettaminen onnistu välttämättä ees parissa vuodessa, jos täysin ikinä. Jotkut koirat ei siedä muita koiria silmissään ja tää purkautuu joko järjettömänä pelkona tai aggressiona. 

Tässä vain muutama pointti, ja tähän vielä lisätään sitten kaikki taudit ja fyysiset vauriot ym, niin pitää TODELLA tietää mitä tekee kun hankkii löytökoiran. Se EI ole vain halpa keino saada ihana koira, joka saman tien rakastuu hänet pelastaneeseen omistajaansa ja kiitollisuuden tunteesta alkaa heti kiltiksi ja normaaliksi koiraksi.

Silti, huolimatta näistä kaikista, ja ehkä myös just näiden syiden takia, tää on maailman kiitollisinta koiran omistamista :)