All the flowers that you planted mama

Lauantaina mm. käytiin Liisan kanssa höpöttelemässä ja herkuttelemassa. Viikonlopusta ei oo muita kuvia, ni mennää sit tällä yhellä! Oli kivaa, vaikkei tää kuva ehkä kerrokkaan enemmän ku tuhat sanaa :D

Tänään sitten köpöttelin äitilään hakemaan mun pientä karvapalloa hoidosta ja pakotin mun siskon ylös sängystä ottamaan kuvat mun asusta, joka on alaosaltaan ollu sama ihan koko viikonlopun! Hui. Unohin vaan ottaa viikonloppukassiin sellasen pienen asian ku toiset housut. Ja kunnon neuleen. Onneks Nadja lainas tota myöhemmin näkyvää raitaneuletta. Ja nois kuvis viel mun naama oli yön jäljiltä pesemättä ja rasvaamatta, "vähän" kiristeli toi pakkanen, voin kertoa.

Mun vauva oli niin tohkeissaan, et meinasin tirauttaa itkun. Normaalisti Lada mököttää hoitoreissujen jälkeen, vaik sil ois ollu kuinka kivaa mummolassa, mut tänään mökötykset jäi ja pienen ininän kanssa mamman syliin oli päästävä hinnalla millä hyvänsä. Tällä kertaa se hinta oli noi mun housut, jotenki toi uimapukukangasjuttu ei tykkää koiran kynsistä...

Oli noi muutki koikut innoissaan.

Luulin ensin et musta, mut se tais vaan olla toi Ladan riehu-innostus ja lumisää.

Äitin toinen akvaario, merivesi-sellanen, oli kokenu uudistusta ja tossa lähimmässä nurkassa on sellanen koralli, jolla on suukki ja sillä suukilla se syö ruokaa. Se oli vänkää.

Sitte mä vähän puhuin puhelimessa, ja sil aikaa Hempula-sisko kuvas mun kauniin venyttelyfiguurin lisäks

 luuta piilottavaa Ladaa. Äiti sano, et Lada raahas koko viikonlopun omaa torkkupeittoansa mukanaan ja piilotteli sinne luita, ja aina ku joku kiinnitti siihen huomiota se leikki ettei ollu tekemäs mitään.

Pipsu ja Dinskuki rauhottu hetkeks, ja Henna sai ikuistettua tän harvinaisen hetken

Mut ei menny kauaa ku teini-Pipari keksi tekemistä

Ja minä pussailtavaa. Kukahan siellä on uhrina?

No Leevi-lepakkohan se!

Ja Ladan mielestä oli pöyristyttävää, että kun mamma vihdoinki tulee hakemaan, niin se perhana antaa huomioo jolleki toiselle. Ja vielä tolle, joka Ladan mielestä kuuluis Ladan suuhun!

Leevii ei kiinnosta Ladan touhotukset, paitsi jos sil tulee tylsää ni se käy vähän härnäämässä Ladaa ja sitte ku Lada ystävällisesti yrittää syödä sen, Leevi juoksee marttyyrinä syliin hakemaan turvaa. Kissat on ovelia.

Ja sit ulkoiltiin taas vähän.

Jonka jälkeen tulin tekemään äiskälille ylläriks ruokaa koko porukalle

Ja tein herkku-uunipastajuttua. Älkääkä kysykkö reseptiä, koska mä vaan tungin melkein kypsäks keitetyt pastat paistetun jauhelihan, kaltattujen tomaattien, sipulin ja kasvisliemi+kerman kanssa vuokaan ja pistin mozzarella-raasteen kuorruttamana uuniin pariin sataan asteeseen vähä vajaa tunniks :D

Ja sitte kokkailun jälkee siivosin koko keittiön. Oon siis maailman kiltein esikoinen. Ja oletan, et jos en löydä kämppää, niin kokkaamalla ja siivoomalla saan äitin heittämään 17-vuotiaan Hempulan kadulle ja saan muuttaa sen tällä hetkellä asuttamaan yksiöön, joka on äitin talon yhteydessä. Jooko äiti?

Sellasta siis! Kamera kulki nätisti mukana, mut masennuin esim lauantaina niin Nadjan super-salamavalosta, että en ees suostunu ottaa kameraa esille ton Liisa-kahvittelun jälkeen.

Tällä viikolla on taas menoa ja meininkiä, ni eiköhän tänneki saada juttua ja kuvia!

Palataan taas :)

Tää on niin upee biisi. Aina välillä unohtaa näiden vanhojen biisien upeuden, ja sitte ku pitkästä aikaa kuulee taas, ni on itku lähellä pelkästä liikutuksesta ja nostalgiasta. Ja muilla ehkä siitä ku mä yritän kiljua mukana.