Tältäkö se tuntuu

Noniin! Sanotaanko näin, että Mikko ei kisaa vuoden paras asukuvaaja -kilpailussa eilisen kuvilla, joten mennään noilla :D

Eilisen illan aktiviteettina toimi tämä:

Eli Voicen Muotikeskiviikko, kuohuviiniä, kaks ihanaa tyttöä, liian korkeet korot x3, mun olkatoppaukset, jotka roikku enemmänki käsivarsien puolella, I H A N A Jenni Vartiainen (varmaan ensimmäinen naisartisti jota mä fiilistelen!), ihania lukijoita ja ihana palomies joka heitti meiät kotiin.

Niin ja maailman parhain uutinen, joka tuli mun uuteen 2000-luvun teknologiapuhelimeeni, jota en edelleenkään osaa käyttää, ku oltiin matkalla Kaapelitehtaalle. Uu-uu.

Nyt murusien kanssa lenkille ja aion hoilottaa niille koko matkan Jenni Vartiaista. Ihhihih.

Palataan!

Pimpula Pietarista

Rakkaat tyypit, saanko esitellä teille kolmevuotiaan nuoren neidin nimeltä Pimpula.

Pimpula a.k.a. Dinsku, oikealta nimeltään Diana, on tullut Pietarista kodittomana koirana Suomeen pari kuukautta Ladan tulon jälkeen. Lada oli tullessaan pentu, vaikkakin kovia kokenut, mut Pimpula oli oikeesti aika pahassa jamassa. Pimpula oli kamalan laiha ja pelkäs miehiä ihan tosissaan. Nykyään Pimpula on mitä mainioin ja sulosin koira, joka seuraa Hempulaa, eli omistajaansa, joka paikkaan. Pimpula haluaa aina nukkua jonkin alla, joten kun Pimpula tulee meille kylään, on meiän olohuoneen pöytä pari senttiä ilmassa kun n. 2 kertaa tän pöydän kokonen Pimpula änkee sen alle.

Pimpula ei siedä väkivaltaa millään tasolla, ei edes leikillä. Jos joku vaikka läpsii Hempulaa, on Pimpula raivokkaana välissä. Sama toimii kyllä toisinkin päin, jos Hempula "väkivaltasoi" esim. mua, on Pimpula hädissään siinä komentamassa.

Sanat, eikä kuvat tietenkään riitä kuvaamaan tätä höpöä, mutta kokeillaan nyt kuitenki parilla otoksella:

Pimpula on välillä hyyyvin karvanen

ja välillä vähemmän...

Pimpula näyttää välillä myös... en ees tiedä miltä.

Pimpulalle sattuu ja tapahtuu, aika usein.

Pimpula hyppää esteitä

No okei, osaa se hypätä. Pimpula on käsittämättömän tottelevainen.

Pimpula on välillä myös vähän yksinkertainen.

 Mutta silti niiiiin söpö.

Pimpulalla on monta hyvää koirakaveria, joista Lada tietysti on yks parhaista, mutta kolmantena löytökoirana meiän perheeseen tullut Dunja on myös yks bestis:

Ja tähän alempaan kuvaan mulla ei vaan sanat riitä. Ihan oikeesti nyt :D:DD:D:D

No mutta, vaikka Pimpula onkin oma tapauksensa, löytyy tuolta huushollista myös muutamat muut hassutassut:

Kuten pienenpieni Pipari.

Joka on selvästi ottanut jo vaikutteita Pimpulasta

Tai sitten Veijosta. "JOO MÄKI HAUKUN!!!! KENELLE ME HAUKUTAAN!!!???"

Ja sitten vielä lopuks yks hellyyttävä otos:

Voi Pipsu-Pipari, mikset enää ole noin pikkuinen?

Oli pakko jakaa nää kuvat teiän kanssa, kun mun oma päivä alko niin mainiosti nähtyäni heti aamusta lempparikuvani, eli toi Pimpula ja Dunja idiootteina.

Kaikki kuvat on ottanu mun sisko Hempula, ja niitä ei saa käyttää ilman lupaa. Jos joku niin tekee, niin lupaan tulla vääntämään korvasta ja kovaa! 

Nyt imuri käteen ja siivoomaan, sen jälkeen hätäisesti itseni puunausta ja sitte otanki suunnaks Kaapelitehtaan ja kaappaan kainalooni ihanan Lauran ja Liisan. Moikka!

Ps. Toi isompi koirarotu on siis Rhodesiankoira, sitä on aika paljolti kyselty. Mun äiskä kasvattaa niitä, ja tällä hetkellä tota rotua löytyy neljä koiraa äiskän kotoa, mutta aika moni mamman omistama koira asuu muualla.

Nii ja mm. Satu Tuomiston ottama koira on meiän äitin ja yhen toisen kasvattajan pentueesta!

Parit uutuudet ja uutta kotia etsivät

Ihan hirviökuvat muutamista ystävänmyyntilöydöistä. Valoa oli niin vähän, että kuvat on rakeisia, kökköjä ja epätarkkoja. Mut eiköhän niitä tulla näkemään paremmissa kuvissa sitten päällä:

Tää onki muuten hyvä muistutus, että nää vaatteet pitää silittää ennen kaappiin pistämistä..

...no mut u got the point. Ehkä. Jos ette, ni asukuvis sit näätte joskus!

Tää on kyllä niin pelkkää rakkautta.

Tääki on söpö, mut vähän lyhyt tuolta pyllyn puolelta... Joko lyhennän itseäni tai sitten käytän peittäviä sukkiksia ja käyttäydyn siivosti. Ensimmäinen on todennäköisempää.

 Parit neulemekot.

Ja söpö rusettimekko

Tää oli mun lemppari! Tai yks niistä. Tää taitaa näkyä jo huomenna asukuvissa.

 Pappahousut! Niin siistit.

Ja söpö hame, joka jää pussille tohon eteen.

Näistä siis puuttu asusteet ja parit perusjutut ja sitte se takki joka näkykin jo eilisissä kuvissa. Korut kuvaan myöhemmin muiden uusien korujen kanssa!

Ja tässä ois pari käyttämätöntä ihanuutta myytäväks, mut kuvat on mitä on :( Jos joku kiinnostu, niin hintatarjouksia voi pistää ja lisäkuvia saa kysellä sähköpostilla tarabanxx@hotmail.com. Halvalla lähtee, as always!

Vero Modan reikäneulemekko/tunika. Tää ei vois kyllä mennä jollekin pienelle 36-kokosellekin, jos ei omaa kauheen leveetä lantioo. Mä omaan, joten me ei tultu tän kans toimeen.

Primarkin limited edition korkeevyötäröiset pitsisortsit. Näiden myyminen harmittaa mua NÄIN paljon. Nää vaan yksinkertasesti on liian pienet, enkä mä tuu saamaan itseäni näihin vaikka laihduttaisin kuinka. Koko mun mun mielestä jotain 34-36, mulle menee normaalisti UK 10 -koko, mut nää jää lantion (yllättäen...) kohdalta kii. Kuva on huono, mutta voin yrittää ottaa huomenna päivänvalossa parempia.

Mä tulin sieltä mistä päin tuulee

AH mikä ihana paluu parin päivän hiljaiselolta! Blogger oli päivittäny kuvanlatausjuttunsa ja pysty lataamaan monta kuvaa samaan aikaan ja ne on melkein jopa hyvä laatusiakin kuvia! Vau. Kuvien lataus ei oo ikinä ollu näin helppoa!

No mutta. Minä oon ollut vähän hunsvotti ja tein viime viikolla säälittävän vähän töitä ja liian paljon rilluttelua. Keskiviikkona karkasin Vantaalle tekemään Keskiviikkolataamon synttäreistä juttua, ja pitkäkshän se meni. Sekä juttu, että ilta. Terkkuja ihanille tytöille jotka tuli moikkailemaan!

Sitte torstaina puhaltelin oloani ja perjantaina taas viipellettiin. Eka oli se Bestsellerin ystävänmyynti (juma mitä löytöjä tein!!) ja siitä sitten Basson lehtijulkkareihin ja ... no meni pitkäks :D Ja sitte lauantaina puhaltelinki radiossa klo 16-18, mut onneks muitaki tiimiläisiä puhallutti. Siitä jatkoin iltaani Nadjan kanssa ja olin taas luvattoman myöhään kotona. Kamalan yllättävää oli se, et jo vähän väistynyt flunssa päätti kostaa ton rimpsauttelun ja tuli takas. Tänää oli kuitenki pakko mennä lenkille, koska hei, jos oon voinu riekkua viime viikolla, ni voin kyllä käydä lenkilläkin. No en ois voinu, ihan jumalattoman heikko olla nyt :D Hitto.

Huomenna on pakko alkaa tekemään hommiaki. Puuh.

Mä jatkan nyt ton Prisma-dokkarin kattomista, jossa tutkiskellaan identtisiä kaksosia. Kerkesin jo vähän pillittää ku noi erillään kasvaneet 6-vuotiaat kaksostytöt tapas, sniif. 

Tässä kuitenki vielä pari kuvaa tästä päivästä, otettu äitilästä sen jälkeen kun käytiin hakee äiskä ja Kari lentokentältä:

Rooma-kuvien kattelun lisäks kerkesin vähän peuhaamaan Pipa-pennun ja muiden koikkujen kanssa. Pipa on kyllä niin ihana! Lada raukka on todella mustis.

Ja keräsin omenoita kotiin. Noi omput on mielettömän makeita ja hyviä! Tuol pihal kasvaa myös muita omppupuita ja Mikko huijaski mua, et ne vihreetki omput on tänä vuonna tosi hyviä. Idioottina sitten purasin palasen ja... no ei tee mitään kirpeet mieli hetkeen.

Ps. Joku kyseli linkkiä mistä vois kuunnella ton KBK-lähetyksen jälkikäteen. Se löytyy basson sivuilta keskusteluosiosta, sieltä radio ja Kultabassokerhon oma topic. En linkkaa sitä tänne, koska ilmeisesti ootte aika ahkerasti lataillu niitä mun linkkaamia lähetyksiä ja ne on kuormittunu heti yli. Eli ne jotka todella haluu kuunnella, niin käykää yytsimässä tuolta se linkki :) Ja varoituksen sana, oltiin tosiaan tosi darrajumissa, mä kauhees flunssassa ja ihan jäissä, joten ei mikään ihan kauheen spessulähetys. Hauskaa kyl oli!