E-emeli mietiskelee

Moikkamoikkulii! Siinä ois se mun toinen uus lempparipaitajuttu, jonka ostin CTRLin samplemyynneistä. Se on kauheen mukava, ja tulee varmasti pelastamaan monta MULLA EI OO VAATTEITA -päivää.

Käytiin eilen kattomassa sitä Larun kämppää ja nyt on tän illan ajan viel armoton pohtiminen, että mitä tehdään. Mun pitäis varmaan ettiä joku päivätyön tapanen, että mulla ois varmemmat tulot, eikä ah niin ihanan ailahtelevat mediatyypin tulot, jolloin välillä kylvetään rahassa ja välillä mietitään, että missäs ne tulot olikaan. Ja välillä - niinkuin just nyt - mietitään, että miksen oo vieläkään muistanu laskuttaa sitä yhtä yritystä, että saisin niitä tuloja? :D Jospa nyt heti tän postauksen jälkeen tekisin sen laskun.

No mutta kuiteskin, vuokrahan mä saan tietysti maksettua, mutta mä ahistun jossei oo tietyn verran rahaa kuussa käytettävänä, kun keksin aina niin äkkiseltään kaiken maailman menoja ja juttuja, joten oman mielenterveyden kannalta pitäis se vakkarityö ettiä, ja oon kyllä kovasti haikaillu sellasten vakinaisempien työaikojen perään jo hetken. Jatkais sitten mediajuttuja toiminimellä siinä taustalla kun siltä tuntuu, ja tää oli suunnitelma jo sillon, kun toiminimen perustin. Jotenkin kummasti vaan jäin sitte tekemään noita mediahommia ja unohdin muut työt :D

Ja sitte se kämppä, se ois kiva kolmio hyvällä paikalla, jossa ois mahtavat lenkkimaastot mulle ja Ladalle. Laru on myös ihana mesta siitä, että se on niinku oma pieni kaupunkinsa, kuitenkin lähellä keskustaa. Silti, vaikka se on lähellä keskustaa, niin tuntuu, että se on jotenki "eristyksissä". Saatais vielä tosi kiva diili tähän asuntoon, kun se on mun kaverin, mutta joku kuitenkin vielä epäilyttää. Ollaan haikailtu ison olohuoneen perään, mut tossa on se on vähän pienempi. Kylppäri tuolla on just rempattu ja tosi citymäisen hieno, mutta silti ehkä vähän ahdas, ku oon tottunu siihen Lepuskin jättimäiseen kylppäriin ja säilytystiloihin. Ja muutama muu tollanen hmmm -pointti löytyy noiden lisäks. Äääh ku on vaikeeta. No tää päivä mietitään vielä, ja sitte päätetään, että otetaanko se vai etitäänkö sit Portugalin jälkeen toinen kämppä.

Seuraava vaikee asia on ruoka! Mun ruokatottumukset ja -valio on muuttunu tosi paljon viimesen parin vuoden aikana, mutta nyt se kokee jotain mullistusvaihetta. En oo koskaan fiilistelly luomu-tuotteita kauheesti, vaikka luomukananmunia ja -porkkanoita aina käytänkin. Nyt kuitenkin on joka tuutista taas toitotettu tota e-myrkkyasiaa, ja vaikka se on mua aikasemminkin mietityttänyt, niin nyt pamahti kiinni. Mä en halua täyttää itseäni millään hiton lisäainemyrkyillä, jotka saa mun olon huonoks ja huonontaa elämänlaatua, kun tää elämä on muutenkin niin kamalan lyhyt. Oon tähän asti osannu tosi hienosti pistää simmut kii e-lisäaineiden kohalla, jos oon vaan jostain tuotteesta tykänny, ja oon aatellu, että kun välttelen valmisruokia ja marinoituja tuotteita ja syön muuten terveellisesti, niin lopputulos on hyvä. Sitten erehdyin vilkasemaan muutamien mun lempparituotteiden pikkutekstejä ja vietinki kaupassa sitten hiton pitkän ajan ahistellen eri tuotteiden lisäaineita, ja poistuin sieltä naama punasena tyhjin käsin.

Tänään otin uuden yrityksen ja marssin tossa pienen matkan päässä sijaitsevaan vähän isompaan kauppaan, josta ostin perusjuttuja luomuversiona:

Meijerivoi on jo tuttujuttu, en vaan oo nyt hetkeen ostanu omaa, kun ei oo omaa kotiakaan. Sitä käytän leivän päälle (silloin harvoin kun sitä syön) ja ruoanlaittoon oliiviöljyn sekaan, jos on kyseessä esim kala tai liha. Parsakaalia meinaan käyttää höyrytettynä lisukkeena, herkkiksiä vanhaan tuttuun tapaan paistettuna esim pastan kanssa. Luomujuusto makso mun mielestä paaaaljon, varsinkin kun en tollasta perusleivänpäälle-juustoa käytäkkään usein, mut menköön. Soijakastikkeen vaihdoin myös luomuversioon, kun huomasin paljonko e-juttuja oli normaalissa versiossa. Oisin halunnu jonkun vähän paremman soijakastikkeen, mutta toi oli kaupan ainoa luomuversio. Luomumozzarella pomppas eteen juustohyllyllä, ja päätin ottaa senkin mukaan mun uuteen luomuperheeseen.

Ja kuten oon usein maininnu, niin mä en leipää syö oikeastaan ollenkaan, mutta päätin nyt sitte kokeilla tällasta vaihtoehtoa, jos saisin näillä vierotettua mut noista e-myrkkynuudeleista. 

Nämä ystävykset löytyi kaapista jo valmiina, ja olin kauheen ylpee itsestäni, ku olin osannu jo ennen mun luomuvalaistumistani ostaa luomutäysjyväpastaa!

No sitte ku olin harhaillu kaupassa luomujuttujen perässä, huomasin, että nälkä oli niin kova, että rupes pyörryttämään. Marssin sitten suoraan kalatiskille ja otin vanhaa tuttuania pippurimakrillia mukaan ja yritin uskotella itelleni, ettei siinä oo myrkkyjä. No, varmaan on, mutta annetaan anteeks, kun muuten kuitenkin oli kauhee yritys! Toi luomujuusto ja -leipäyhdistelmä oli muuten hyvä, melkeen voitti nuudelit.

Ja sitte jälkkäriks hedelmiä, joita mussuttaesssani mieleen heräs ajatus niiden sisältämistä myrkyistä, ja kirjotin jo googleen hedelmien lisäaine -juttuja, kunnes päätin, että jos mä haluan pitää sen mielenterveyteni oikeesti kurissa, niin pienen askelin yritän edetä tällä valitsemallani tiellä :D

Nyt oottelen Kimulia kotiin ja sitte vien sen Punnite ja säästä -kauppaan herkkuostoksille!

Palataan, moikka!