Hampparibileet ja 7 faktaa Tarasta

Morjesta pöpelikköön!

Tässä alla muutama hassu äkkiä sutaistu kuva hampparibileistä, mukana tulee Kaisan mulle heittämä haaste, eli seitsemän faktaa Tarasta.

1. Mä en pysty juomaan siideriä. Enkä lonkeroa. Lonkeroa oon joskus juonut ehkä vuoden verran, mutta siideriä en oo pystynyt nauttimaan ikinä. Tää on sen verran tärkeä fakta, että tällä oli hyvä aloittaa tää listaus!

2. Oon jotenkin hitaasti lämpeävä ja ehkä hieman etäinenkin uusille tuttavuuksille, enkä hirveästi tutustu uusiin ihmisiin vapaa-ajallani. Ihan toinen tilanne on sitten työkuvioit, joissa oon hyvinkin sosiaalinen ja eloisa uusille tuttavuuksille. Ehkä tää liittyy jotenkin siihen, että vapaa-ajallani keskitän kaiken huomioni läheisiini enkä oikein "kiinnostu" muista, mutta työelämässä mulla on sitten tuollainen työrooli päällä. Välillä vaan huvittaa kun miettii tota kontrastia noiden kahden välillä :)

3. Tiedän ehkä ekaa kertaa eläissäni mitä tai millaista työtä tuun isona tekemään. Aika hurja ja ihana tunne!

4. Haaveilen tällä hetkellä todella kovaa omasta hevosesta. En oo pariin vuoteen ratsastanut tai touhunnut tallilla, jos Portugalin viinitarhojen seassa Leo-hepalla köpöttelyjä ei lasketa, ja nyt heppakuume on aika sietämätön. Ajan ja ajokortin puute vain tekee tän haaveen melko mahdottomaksi Kalliossa asuvalle henkilölle :(

5. En oo ennen tajunnut kuinka paljon voi kiintyä ja rakastaa kummipoikaa. Mulla tulee ylimääräsiä sydämentykytyksiä ja ihan kamalia ikävätunteita kun mietin sitä pientä poitsua. Oon niin ylpee mun pikkusiskostani, joka tällaisen ihanuuden on pystynyt maailmaan pyöräyttämään!

6. Rakastan lahjoa ja hemmotella mun rakkaitani. Lähettelen omille perheenjäsenilleni (ja myös Kimin) kutsuja niitä kiinnostaviin tapahtumiin sekä pieniä ilahduttavia paketteja. Kimiä muistan vähän väliä, ihan vaikka pelkällä suklaapatukalla tuliaisena kauppareissulta. Ennen kirppistä annan siskojen käydä mun vaatekassit läpi ja vien heitä mukanani kaiken maailman tapahtumiin.
Nyt keskiviikkona vien Kimin, Elinan ja Jussin Kulman Pojat -elokuvan kutsuvierasensi-iltaan, vaikka mulla ei kyllä oo mitään hajuakaan mikä tuo elokuva on. Hyvä, että tuli nyt puheeksi, niin muistan googlettaa tän postauksen jälkeen :D
Mutta siis; mun mielestä läheisten ihanien ihmisten ilahduttaminen on maailman parasta! Ei mistään muusta tuu niin hyvälle tuulelle :)

7. Nään vieläkin todella usein unia, yleensä painajaissellaisia, meiän vanhasta mökistä. Asuttiin siellä vuoden tai kaks kun olin alle kouluikäinen ja sen jälkeen se toimi sekä talvi- että kesäaikaan mökkinä siihen asti kunnes täytin 15-vuotta. Mulla on paaaljon ihania muistoja sieltä, kun meillä oli omat hepat siinä pihassa, kun tehtiin iskän kanssa pitkiä metsävaelluksia, kun leikittiin meidän leikkimökiksi tehdyssä aitan huoneessa inkkareita tai rohdosnoitia ja isi teki meille leikkihellan sinne, kun laskettiin suksilla hurjia mäkiä alas iskän palkitessa meitä pienillä rahapalkkiolla jos uskallettiin jokin vaikea mäki alas ja kun vaikka mitä! Silti jotain syystä esim Stephen Kingin tiettyjä kirjoja lukiessani mä aina yhdistän ne tapahtumat tuohon mökkiin ja usein painajaisissa tapahtumapaikka on tuo samainen mökki. Meillä lapsilla oli yläkerrassa omat huoneet siellä, mikä oli todella siistiä, mutta myös pelottavaa, kun öisin mielikuvitus veti viittäsataa. Ehkä toi on se syy siihen miks yhdistän tuon pelottaviin asioihin :)

Kuvia valmiista hamppareista ei valitettavasti löydy, kun kaikilla oli niin kamala kiire päästä kokoamaan niitä! Tuli sen verran tymäkät hampparit jokaiselle, että vain Kimi tais saada syötyä toisen hampparin kokonaan, muut kieriskeli mahaansa pidellen lattialla yhden tai vajaan kahden hampparin jälkeen :)

Pojat intoutui nautiskelemaan vielä yhet oluetkin, itsehän tyydyin vain tuhisemaan ja mulkoilemaan tölkkejä pahasti. Perhanan paholaisen kätyri, joka aiheuttaa kamalia migreeneitä.